Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 52 kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 23.11.2017. Myös sirkuskulttuuri on luettelossa mukana.
Sirkuskulttuurin hakemuksen takana on iso joukko sirkusalan yhteisöjä: tuotantokeskus, tiedotuskeskus, nuorisosirkusliitto, seitsemän sirkusryhmää, kaksi perinteistä sirkusta, viisi nuorisosirkusta ja kaksi oppilaitoista.
Sirkuskulttuurin esittely Elävän perinnön wikiluetteloon syntyi koko kentän toimijoita koonneen viime syksynä järjestetyn kaksipäiväisen seminaarin tuloksena. Esittelytekstin voit lukea Elävän perinnön wikissä.
Suomi hyväksyi Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta neljä vuotta sitten. Unescon sopimukseen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta kuuluu kulttuuriperinnön luettelointi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Luettelointi on työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa, kuvata ja välittää tietoa elävästä perinteestä. Nyt julkaistussa Suomen elävän perinnön kansallisessa luettelossa on edustettuina esittävät taiteet, musiikki ja tanssi, suullinen perinne, juhlat ja tavat, ruokaperinteet, käsityötaidot, pelit ja leikit sekä luonto.
Elävän perinnön kansallinen luettelo pohjautuu Museoviraston ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmän esityksiin. Ehdotuksia ovat arvioineet myös eri alojen toimijat. Aineettoman kulttuuriperinnön merkitys sekä perinnön eläminen ja muuntuminen ovat olleet tärkeitä piirteitä, kun kohteita on esitetty kansalliselle listalle.
Museoviraston esitys Elävän perinnön kansalliseksi luetteloksi, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt 23.11.2017 löytyy täältä.
Lisää tietoa asiasta Opetusministeriön tiedoteesta.
(Lähde: Museoviraston sekä opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 23.11.2017)